Vaalit ovat ohi

Ajatus rikkoo hiljaisuuden. Me olemme tässä ja nyt. Paikallamme. Todellisuus ympärillämme.

Vaalit ovat ohi. 

Mutta elämä jatkuu.

Olen pettynyt. Olen iloinen. Olen hyvin ristiriitainen. 

Tavallaan menestyin vaaleissa hyvin ensikertalaiseksi. Tavallaan menestyin huonosti. Kilpailuyhteiskunta ajaa kilpailemaan muiden kanssa, toisaalta järkevät ymmärtävät kilpailla vain itsensä kanssa. 

Tavallaan ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät äänestä. Jos ei ota vastuuta elämästään, niin sitä ajelehtii huolettomana maailman tuulien ja virtauksien mukana. Ei tarvitse välittää turhista. Päivät tulevat ja menevät. Menneisyys on menneisyydessä ja tulevaisuus tulevaisuudessa, mutta me elämme tässä ja nyt. Päivä kerrallaan. Päivä kerrallaan. Päivä kerrallaan.

Politiikka on kiinnostanut minua nyt kymmenen vuoden ajan. Elämä on kiinnostanut minua yhtä kauan. Kun ottaa vastuun omasta elämästään, niin ympäröivä maailma ja yhteiskunta hyökyvät päälle. Me elämme tässä ja nyt, mutta nykyisyyden lisäksi meillä on myös menneisyys ja tulevaisuus. Menneisyys, josta tulemme. Tulevaisuus, jota kohti kuljemme. Mitä lyhyemmäksi tulevaisuus käy, sitä enemmän me muistelemme menneisyyttä. 

Tulevaisuus siintää edessä, mutta se on kuin kangastus autiomaassa. Mitä me voimme tietää tulevaisuudesta muuta kuin sen mitä toivomme siltä? Tulevaisuus on itse itsellemme sepittämä lupaus tulevasta, iäti käden ulottumattomissa oleva palkinto koettelemuksista.

Menneisyys on aina takana. Muistikuva menneestä. Haalistuvat jalanjäljet takana. Kivut, säryt, kärsimys ja hiki iholla. Ilo, rakkaus, onnistuminen ja hymy kasvoillamme.

Meillä on rajallinen menneisyys ja rajallinen tulevaisuus ja meidän tulisi elää tämä rajallinen hetki parhaamme mukaan.

Näin haluan uskoa.

Jatketaan matkaa.